OHJAAJA JOAKIM GROTH: 7BRÖDERISTÄ "Halusin koota yhteen erilaisia naisnäyttelijöitä, joiden kanssa olin tehnyt töitä vuosien varrella ja etsin tähän tarkoitukseen sopivaa näytelmää. Seitsemän veljestä tuntui haastateltavalta ja houkuttelevalta mahdollisuudelta. Minua kiinnostaa se, mikä on miehisyyttä ja miten paljon liikkumavaraa löytyy miehisten stereotyyppien ympärillä, joihin törmää kun näyttelijä tekee vastakkaisen sukupuolen rooleja. Toisaalta seitsemän veljestä ovat itsessään eräänlaisia stereotyyppejä, melkein karrikoituja ja se seikka on tärkeä osa romaanin komiikkaa. Kysymys on pikemmin miehisistä rooleista kuin miehistä, käyttäytymisestä kuin identtiteetistä. Väitteeni on, että myös nainen voi käyttäytyä miehisten roolimallien mukaisesti. Voimme nähdä miehessä jotain "naisellista", kuten naisessa jotain "miehistä". Ja minua kiinnosti yksinkertaisesti nähdä millaisia miehiä näistä naisista tulisi seitsemän veljeksen tarinassa. Näytelmä kertoo ryhmästä ihmisiä ja ensisijaisesti ryhmästä, kollektiivisuudesta. Heillä on yhteinen identiteetti, he kuuluvat yhteen ja heidän välillään vallitsee ryhmän dynamiikka. On kysymys vallasta ja vaikutusvallasta, yksilöiden välisistä - sekä ryhmän ja yksilön välisistä suhteista. Vaikutusvaltaisten ihmisten ja taustavaikuttajien välillä vallitsee dynamiikkaa, myös heillä on erillaisia identtiteettejä ja rooleja, niissäkin on ristiriitoja ja solidaarisuutta. Ryhmä on eräänlainen yhteiskunta ja sillä on mahdollisuus joko kehittyä tai jämähtää paikalleen. Vapaus ja "luonnontila" ovat sekä jotain epäsuotavaa että mahdollisuus. Se sisältää jotain, joka tulisi saada säilymään kun veljeksiä sopeutetaan toivottuun yhteiskuntaan ja järjesteykseen. Niin kauan kuin se on mahdollista, ja se ei välttämättä ole kauan. Minulle seitsemän veljestä on näyttäytynyt suomalaisuuden historian vertauskuvana, alkaen Ruotsista irrottaumisesta venäläisen kauden kautta itsenäisyyteen ja sotiin, ja lopulta nykyaikaiseen yhteiskuntaan. Kun tarttuu klassikkoon, asettaa itensä jollain lailla suhteeseen traditioon, siitä ei pääse mihinkään. Meidän tapauksessamme jo lähtökohtana on suhde traditioon, koska veljeksiä näyttelevät naisnäyttelijät. Suhde romaaniin on ironinen ja leikillinen, ja tätä taustaa vasten olemme vapaita tekemään mitä vain. Oletan, että tulkinnastamme tulee teatraalinen tragikomedia, jossa traditio on ikään kuin kulissina esitykselle. Tietysti tavoittelen jotain hauskaa ja koskettavaa itsessään, katsomatta sukupuolirooleja, historiallista teemaa tai traditiota. Ja se syntyy näyttelijäntyön kautta, pikemmin kuin ohjaamalla. Sitä kautta teatteritaide löytää lopullisen, syvemmän muotonsa." 7 bröder